Olen jutellut monien ”pettäjien” kanssa. Udellut heiltä syitä pettämiseen. Kuullut tarinoita jotka riipaisevat joko julmuudellaan tai epätoivolla. Osaa olen ymmärtänyt ja osan olen itsekin tuominnut.

Keskustelin juuri vähän aikaa sitten erään miehen kanssa, joka ensimmäistä kertaa jutellessamme vaikutti lähes epätoivoiselta. Hän oli ollut aviossa 18vuotta ja rakasti vaimoaan yhä syvästi. Heillä oli lähes aikuiset lapset, hyvät työpaikat, omakotitalo ja yhteisiä harrastuksia. He eivät miehen mukaan riidelleet eikä heillä ollut aviovuosien mittaan ollut suurempia kriisejä tai ongelmia. He keskustelivat yhä paljon keskenään ja viihtyivät yhdessä. Ainoa ongelma oli seksihalujen katoaminen. Kumpikaan ei enää halunnut toista kuten aiemmin. Miehen mielestä tämä oli valtavan suuri ongelma. Vaimon mielestä ongelmia ei edelleenkään ollut. Epätoivoissaan mies oli ajautunut ensin ystävyys-suhteeseen erään toisen naisen kanssa ja jonkin ajan kuluttua se oli johtanut seksiin. Mies tunsi suunnatonta syyllisyyttä syrjähyppynsä takia ja oli lopulta tunnustanut tekonsa vaimolleen. Vaimo ei edelleenkään kokenut, että heidän suhteessaan olisi ollut ongelmia.

peli

Ensin ajattelin, että koska vaimo ei piitannut miehensä syrjähypystä, niin ehkä se oli ollut aivan oikea ratkaisu. Vaimo ei selvästikään enää välittänyt miehestään eikä ollut mitään järkeä siinä, että mies hukkasi elämäänsä rakkaudettomassa suhteessa. Tajusin kuitenkin miehen katuvan pettämistään todella kovasti ja ymmärsin, että mies kaikesta huolimatta rakasti vaimoaan yhä niin paljon, ettei ikinä voisi elää ilman tätä tyytyväisenä. Heidän oli pakko pysyä yhdessä ja jatkaa liittoaan. Muuta ratkaisua ei ollut.

Ihan aina ei siis voidakaan olettaa, ettei parisuhde voisi olla onnellinen ja tyydyttävä, jos seksissä on ongelmia. Ehkä syvemmät tunteet toista kohtaan korvaavat joskus seksittömyyden. Ystävyys voi siis ollakin kestävän parisuhteen perusta. Ainakin joissakin tapauksissa.

Itse en voisi noin kuitenkaan elää. Minä tarvitsen kosketusta ja hellyyttä ja seksiäkin. Haluan kokea olevani rakastettu ja haluttu. Haluan puolisoni olevan muutakin kuin vain ystävä. Mitä järkeä muuten olisi asua ja elää yhdessä toisen kanssa?