Sitoutumispelkoa.

Parissakin keskustelussa on lähiaikoina sivuttu sitoutumiskammoa ja häitä ja sitä miten ne sovitetaan yhteen.

Kuulostaa mahdottomalta tehtävältä.

Jos toista ihmistä rakastaa, niin miksi pelkää sitoutua tähän?

Onko taustalla pelkoa itsenäisyyden menettämisestä, epävarmuutta siitä haluaako toisen kanssa jakaa loppuelämänsä tai halua etsiä mahdollisesti vieläkin mukavampaa kumppania?

Toista pitää kunnioittaa, rakastaa ja huomioida. Suhteeseen pitää suhtautua tosissaan. Olla täysillä mukana. Niin pahoina kuin hyvinäkin hetkinä.

Sillä ei ole merkitystä onko suhde avio- vai avosuhde.

Tietenkin on paljon helpompaa lähteä suhteesta jollei ole kuultu papin aamenta. Mikään ei virallisesti sido yhteen. Jaetaan vain lusikat ja sanotaan heipat. Tunnepuoli onkin sitten ihan eri asia.

Itse käyn nyt läpi ihan virallista eroprosessia. Pitää hakea ensin harkinta-ajan alkamista käräjäoikeudelta, sopia lain mukaan lasten huoltajuuksista ja elatuksesta ja sitten puolen vuoden jälkeen hakea vielä lopullista eroa. Mikään ei ole helppoa ja yksinkertaista. Asioista pitää riidellä ja kiistellä. Ihan vain vaikka muodon vuoksikin.

Eron läpikäynyt ehkä miettii satakertaa ennenkuin haluaa avioitua uudestaan. Kukaan ei varmasti halua kokea avioeroprosessia toista kertaa. Se aiheuttaa mielipahaa kaikille osapuolille.

(Kuva ei ole Hannu Perälän ottama.)

Yksi nettituttavani sanoi, että hän haluaa säilyttää itsenäisyytensä ja oikeuden vaihtaa kumppaniaan, jos siltä alkaa tuntua. Hänen nykyinen kumppaninsa haluaisi avioitua. Tuttavani sanoo rakastavansa tätä kovasti, muttei silti halua avioitua. Hänen mukaansa suhde toimii paremmin ilman virallisia sitoutumisia. Silloin suhteessa ei ole niin paljon paineita.

Väkisinkin ajattelen, että tuttavani on sitoutumiskammoinen. Hän haluaa pitää takaportin auki, että voi paeta kun suhde alkaa olla liian vaativa. Ehkä hän ei ikinä kykene täysin sitoutumaan toiseen.

Minä en pelkäisi avioitua uudestaan. Haluaisin, että kumppanini olisi mieheni eikä vain miesystäväni. Enkä minä pohtisi kestäisikö uusi suhde lopunelämääni. Eihän sitä kukaan voisi tietää etukäteen. Eikä sillä olisi mitään väliäkään.

Minä en pelkäisi sitoutua.